Koko Suomen ravintolaketjussa syntyvän ruokahävikin määrä on 75–85 miljoonaa kiloa vuodessa, joka on n. 20 % kaikesta Suomen elintarvikeketjussa syntyneestä hävikistä. Ravintoloiden ruokahävikistä suurin osa syntyy linjastoista ja ylivalmistetusta ruuasta, koska tarjoilun jälkeen ruokaa ei usein voida enää käyttää uudelleen. Lautashävikkiä on puolestaan 4-8 % ravintoloissa syntyvästä hävikistä.

4-8 % eli 3-7 miljoonaa kiloa ruokaa vuosittain jää ruokailijoiden lautasille. Turun yliopiston Brahea-keskuksen kyselytutkimus vuonna 2017 pyrki kartoittamaan taustatekijöitä ja asenteita ruokahävikkiin liittyen. Lähes 70 % vastaajista (N = 133) arvioi tärkeimmäksi syyksi ruokahävikin syntymiseen ravintolassa sen, että buffet-pöydässä silmät syövät enemmän kuin vatsa vetää. Neljännes puolestaan vastasi tärkeimmäksi syyksi ruokahävikin syntymiselle sen, että annokset ovat liian isoja ja 17 % mielestä sen, että ruoka ei vastaa odotuksia.

Tärkeimmät syyt ruokahävikin syntymiselle ravintoloisssa.

Kyselytutkimuksessa käy ilmi myös sukupuolten välisiä eroja. Lähes puolet miehistä arvioi, että vapaa-ajalla, esim. ravintolassa syödessä, ruokahävikkiä ei synny koskaan. Naisista vain viidennes vastasi näin. Alla olevasta kuvaajasta käy kuitenkin ilmi, että suurimmalla osalla vastaajista syntyy ruokahävikkiä ravintoloissa vain harvoin tai ei koskaan.

Vapaa-ajalla syntyvää ruokahävikkiä koskeva väittämä on jaettu sukupuolien mukaan. Miehistä selvästi useammalla ei synny vapaa-ajalla ruokahävikkiä koskaan. Molemmissa ryhmissä valtaosalla vastaajista syntyy ruokahävikkiä kuitenkin vain harvoin. N=133.

Myös ikäryhmien välillä on eroja. Yli 50-vuotiaista 3/4 vastaa, että ruokahävikkiä syntyy vain harvoin tai ei koskaan, kun taas alle 50-vuotiaista reilu puolet vastaajista arvioi näin. Kyselytutkimuksen perusteella voitaisiin siis sanoa, että alle 50-vuotiailla syntyy ruokahävikkiä vapaa-ajalla useammin kuin yli 50-vuotiailla.

Vaikka kotitalouksissa syntyy suurin osa Suomessa syntyvästä ruokahävikistä, on ravintoloillakin iso rooli. Suomessa jopa kolmasosa väestöstä käyttää julkisia ravitsemuspalveluita päivittäin esim. koulu- ja työpaikkalounaiden muodossa. Luken arvion mukaan pelkästään kouluissa syntyvä ruokahävikki aiheuttaa 25 miljoonan euron kustannukset vuosittain.