Ruokahävikki on iso haaste suomalaisessa ruokaketjussa. Vuodessa 400 miljoonaa kiloa eli noin 450 miljoonan euron arvosta syömäkelpoista ruokaa päätyy roskiin (Luke, Foodspill 2012). Henkeä kohti tuotamme kotitalouksissa keskimäärin noin 23 kiloa ruokahävikkiä vuodessa, tosin määrät vaihtelevat paljon eri kotitalouksien välillä (Luke).

Ruokahävikin vähentäminen on erityisen tärkeää saaristokohteissa, joissa jätehuolto on haasteellista ja ainutlaatuinen meriluonto herkkää. Ruokahävikki aiheuttaa mm. vesistöjen rehevöitymistä ja esimerkiksi kaikesta kulutuksen rehevöittävästä vaikutuksesta puolet tulee ruoan kulutuksesta (Elintarvikealan ympäristövastuun taustaraportti, Virtanen ym. 2009).

#1
Ruoan tuotannolla, valmistamisella ja kuljetuksilla on mittavat ympäristövaikutukset muun muassa vesistöjen rehevöitymiseensekä kasvihuonepäästöjen syntymiseen. Jokaiseen ruoka-annokseen käytetään suuri määrä energiaa ja lannoitteita sekä ihmisten työaikaa ja rahaa. Jos ruokaa heitetään roskiin, ovat kaikki sen tuottamisesta aiheutuneet ympäristövaikutukset syntyneet turhaan.
#2
Biojätteen keräys, lajittelu ja käsittelyprosessit ovat vielä osittain puutteellisia, minkä vuoksi ruokahävikin sisältämiä ravinteita ei saada takaisin kiertoon hyödynnettäviksi. Maahan päätyvät ravinteet huuhtoutuvat sadeveden mukana vesistöihin, mikä kiihdyttää rehevöitymistä. Vesistöjen rehevöityminen johtaa runsaiden leväesiintymien yleistymiseen, muutoksiin eliöyhteisöissä sekä pohjien happikatoon.

Hankeaikana on tarkoitus vähentää viestinnän, koulutuksen ja neuvonnan keinoin vähentää ruokahävikin syntymistä Saaristomeren matkailukohteiden ravintoloissa ja ulkosaarten vierasvenesatamissa Seilissä ja Örössä sekä eteläisessä Jurmossa vähintään 30 prosenttia nykyisestä. Tätä seurataan mittauksilla, joita tehdään hankkeen alussa, puolivälissä sekä lopussa.

Ruokahävikin määrän kehittymistä seurataan lautas- ja tarjoiluhävikin mittauksilla, joita tehdään hankkeen alussa, puolivälissä sekä lopussa. Lisäksi seurataan kompostoitavan jätteen sekä biojätteen määrän kehitystä ja testataan erilaisten kompostointimenetelmien soveltuvuutta erikokoisissa pilottikohteissa.

Vaikka edellä mainituilla toimenpiteillä voidaan vähentää ruokahävikin syntyä piloteiden ravintoloissa, syntyy ruokahävikkiä joka tapauksessa. Ravintoloissa syntyvää biojätettä/ruokahävikkiä kompostoidaan pilottikohteissa. Tätä syntyvää ravinteikasta kompostimultaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan paikallisesti, jolloin säästytään vesipitoisen jätteen kuljetukselta.

Kompostointimultaa hyödynnetään innovatiivisesti yhteistyössä sidosryhmien kanssa tuotteistamalla se matkailupalvelutuotteeksi.

Hankkeen tavoitteena on löytää joka kohteessa vähintään yksi uusi tuotteistettu keino ruokahävikin ehkäisyksi.  Näitä voivat olla ruokahävikin ehkäisy räätälöidyllä annoksilla tai tuotteet, jotka on tuotettu ruokahävikin ravinteilla. Näiden toimivuutta seurataan asiakaspalautteena.