Heinäkuussa SaaRa-hanke otti seuraavan askeleen eteenpäin ruokahävikin vähentämisessä, kun siirryimme Seiliin ja Öröseen suorittamaan hävikkipunnituksia.

Jo toukokuun lopulta asti ravintolat ovat kirjanneet ylös päivässä syntyvän hävikin, ja ruokalista- sekä kävijämäärätietojen avulla pystymme tarkastelemaan syntyvän hävikin taustoja.

Seilin aamupalatarjontaa.

Seuraava askel olikin mennä paikan päälle selvittämään kuinka paljon hävikkiä tulee asiakkaiden lautasilta, buffet-pöydästä sekä keittiöstä. Keittiön kiireen vuoksi jouduimme supistamaan mittausjärjestelyjä, mutta saimme silti käsityksen syntyvän jätteen laadusta.

Aamupalan hävikkiä. Hävikin syynä oli tällä kertaa täysi maha.

Suurin osa aamupäivän biojätteestä koostuu kahvinporoista mutta myös aamupalabuffetista syntyy hävikkiä, kuten munakasta, nakkeja ja karjalanpiirakoita. Lautashävikkiä syntyy päivän mittaan vähän, ja enimmäkseen ruokailijoilta päätyykin biojätteisiin lautasliinoja. Keittiön puolelta suurin biojätteen lähde on valmistusjäte eli kasvien kuoret, kannat ja varret. Biojätteisiin päätyy myös kalan nahat, ruodot sekä pienet luut.

Buffetlinjastolta päätyy jonkin verran ruokaa roskiin – eikä sitä saa käyttää uudelleen tai myydä eteenpäin, jos se on seissyt linjastossa yli 4 tuntia. Lounasbuffetin suunnittelu on ravintoloille tärkeää ruokahävikin kannalta, mutta käytännössä haastavaa vaihtelevien asiakasmäärien vuoksi.

Jo pelkästään syntyvän hävikin punnitus voi vähentää ruokahävikin määrää ravintoloissa. Lautashävikkiä voi puolestaan vähentää neuvomalla asiakkaita ottamaan ruokaa kohtuudella ja maistelemaan ensin. Ihmisten asenteet ovat myös tärkeässä roolissa ruokahävikin torjumisessa – ruoan arvostus ja tieto hävikin ympäristön kuormittavuudesta auttavat vähentämään hävikkiä.