Miten yksittäinen matkailija voi vaikuttaa sinilevälauttojen ehkäisyyn ja vesistöjen tilaan? Mikä yhteys on Saaristomeren rehevöitymisellä ja ruokahävikillä? Näihin kysymyksiin tartutaan käytännön toimenpitein hallituksen kärkihankkeen pilottikohteissa Örö, Seili ja Jurmo (eteläinen).

SaaRa -hankkeen keskeisenä tavoitteena on ruokahävikin vähentäminen Saaristomeren pilottikohteissa kolmanneksella. Lisäksi, kehitetään ruokahävikin kompostointia matkailukohteissa ja ennen kaikkea ravinnerikkaan kompostimullan hyödyntämistä erilaisin tuotteistetuin keinoin. Matkailukohteiden ruokahävikin ja biojätteen erilliskeräys on vielä osin puutteellista eikä ravinteita saada hyödynnettyä takaisin kiertoon. Hankkeessa etsitään kestäviä ratkaisuja, joilla voidaan välttää resurssien tuhlaus.

Ravinnekiertoa Saaristomeren matkailukohteissa (SaaRa) -hankkeen tarkoituksena on saada Saaristomeren keskeisissä matkailukohdekeskittymissä toteutettua ravinteiden kiertoa mahdollisimman tehokkaasti, jotta vältytään matkailun mukanaan tuomilta ravinnekuormilta ja -huuhtoutumilta. Hankkeen kehitystavoitteena on herättää matkailijoiden huomiota omaan jätteenkäsittelyyn, erityisesti ruokahävikin tuomiin haasteisiin saaristokohteissa, joissa jätehuolto on haasteellista ja ympäristö herkkää.

Tavoitteena on

1) vähentää ruokahävikin syntyä matkailukohteissa 30 prosenttia nykyisestä uusilla innovatiivisilla menetelmillä yhteistyössä palvelutuottajien kanssa viestinnän ja neuvonnan keinoin.

2) motivoida matkailukohteiden ravintolapalveluita tarjoavia yrityksiä kompostoimaan syntyvä ruokahävikki tarjoamalla heidän käyttöönsä riittävän tehokas kompostori suhteutettuna kohteessa syntyvään biojätteeseen.

3) tuotteistaa ruokahävikki matkailutuotteeksi tai -palveluksi sekä

4) motivoida veneilijöitä lajittelemaan jätteet ja hyödyntämään kompostoreja.

Ruokahävikin määrän kehittymistä seurataan lautas- ja tarjoiluhävikin mittauksilla, joita tehdään hankkeen alussa, puolivälissä sekä lopussa. Lisäksi seurataan kompostoitavan jätteen sekä biojätteen määrän kehitystä ja testataan erilaisten kompostointimenetelmien soveltuvuutta erikokoisissa pilottikohteissa.

Kompostointimultaa hyödynnetään innovatiivisesti yhteistyössä sidosryhmien kanssa tuotteistamalla se matkailupalvelutuotteeksi. Tavoitteena on löytää joka kohteessa vähintään yksi uusi tuotteistettu keino. Näitä voivat olla annoskoon räätälöinti tai tuotteet, jotka on tuotettu ruokahävikin ravinteilla. Näiden toimivuutta seurataan asiakaspalautteena.

Veneilijöiden lajittelua testataan ja kehitetään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä veneenvalmistajien kanssa.

Hankkeen konkreettisilla toimenpiteillä sekä tiedotuksella herätetään saaristossa toimivien – niin vapaa-ajan asukkaiden, palveluntuottajien kuin matkailijoiden ja veneilijöiden – vastuuta vähentämällä biojätteen syntymistä sekä kierrättämällä tehokkaasti Saaristomeren alueella hyödynnettävissä olevia matkailun aiheuttamia ravinteita.

Hankkeen tuloksena syntyy Saaristomeren alueelle matkailijoita, veneilijöitä ja matkailuyrittäjiä palveleva monistettava toimintakonsepti. Ravintolayrityksille tehdään hankkeen kokemusten ja tulosten pohjalta laatukäsikirja, monistettava toimintamalli, jota voi hyödyntää muissakin matkailukohteissa. Laatukäsikirjassa keskitytään ruokahävikin synnyn ennaltaehkäisytoimenpiteisiin.

Hanketta toteutetaan neljässä Saaristomeren matkailukohteen ravintolassa ja ulkosaarten vierasvenesatamissa Seilissä ja Öröössä sekä eteläisessä Jurmossa. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Pidä Saaristo Siistinä ry ja Turun yliopiston Brahea-keskus, joka toimii hankkeen koordinaattorina. Hankeaika  1.11.17 – 31.10.19.

Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta 154 263 eurolla Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta. Hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta. Hankkeen osarahoittajana toimii Centrum Balticum -säätiö/ Saaristomeren Suojelurahasto.