Suomessa isoin ruokahävikin lähde on kotitaloudet. Ei kaupat, eikä ravintolat vaan tavalliset kuluttajat. Syömäkelpoista ruokaa päätyy roskiin Suomessa 120–160 miljoonaa kiloa joka vuosi, ja maailmanlaajuisesti jopa 30 % kaikesta tuotetusta ruuasta päätyy hävikkiin. Suomalainen heittää syömäkelpoista ruokaa pois keskimäärin 23 kiloa vuosittain. Suurin osa tästä määrästä koostuu nopeasti pilaantuvasta ruoasta, kuten vihanneksista, kotiruoasta, maitotuotteista, leivästä ja hedelmistä sekä marjoista. Suunnittelemattomuus ja impulssiostokset ovat joitakin syitä, miksi kaappien perukoille voi jäädä ruokia, jotka ehtivät pilaantua ennen käyttämistä. (Silvennoinen ym. 2012)

VisitÖrö

Ruokahävikki on kallista. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten perusteella ruokahävikin hintalapuksi tulee keskimäärin 125€ jokaista suomalaista kohti. Hävikki on kallista myös luonnolle – se muodostaa esimerkiksi 30 % vesistöjä rehevöittävistä päästöistä. Maapallon kasvava väestö tarvitsee myös lisää ruokaa – viljely- ja laidunmaat valtaavat tilaa ja aiheuttavat metsien hakkuita ja lisää päästöjä. Mutta kuinka monta ihmistä voitaisiin ruokkia hävikillä? Jos maapallolla tuotetun ruokahävikin määrä puolittuisi, joka on Euroopan Parlamentin tavoite vuoteen 2050 mennessä, voitaisiin sillä ruokkia miljardi ihmistä. (Kummu ym. 2012)

Turun yliopiston Brahea-keskuksen teettämän kyselytutkimuksen mukaan 88 % vastaajista (N=133) on huolissaan syntyvän hävikin määrästä. Lisäksi 86 % vastaajista on sitä mieltä, että ruokahävikin ehkäisy tulisi olla jokaisen velvollisuus. Nämä tulokset ovat kauniita, mutta miten hävikkiä saadaan vähennettyä konkreettisesti?

Turun yliopiston Brahea-keskuksen teettämän kyselytutkimuksen (2017) mukaan 88 % vastaajista on huolestunut syntyvästä ruokahävikin määrästä (N=133).

Suunnitelmallisuus kaupassa ja kotona, vanhenevien ja nahistuneiden tuotteiden käyttö ruoanlaitossa ja luopuminen sokeasta parasta ennen- päivämäärien tarkkailusta voisivat olla joitakin konkreettisia keinoja vähentää hävikkiä. Ruokien säilöminen ja pakastaminen pelastavat, jos raaka-aineita tai valmista ruokaa on varattu liikaa.

Saaristomeri kiittää ruokahävikin vähentämisestä!

Lähteet:
KUMMU, M., de MOEL, H., PORRKA, M., SIEBERT, S., VARIS, O., WARD, P.J. 2012. Lost food, wasted resources: Global food supply chain losses and their impacts on freshwater, cropland, and fertiliser use. Science of The Total Environment, 438(1): 477-489.
SILVENNOINEN, K., KOIVUPURO, H-K., KATAJAJUURI, J-M., JALKANEN, L. ja REINIKAINEN, A. 2012. Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa, Foodspill 2010-2012 -hankkeen loppuraportti.