Brahea-keskuksen projektitutkija Veijo Pönni ja erä- ja luonto-opas Maarit Suomi pohtivat yhdessä kuinka roskien kestävä lajittelu veneillessä saataisiin käytännössä toteutettua.
Saaristomeri liittyy läheisesti niin Veijo Pönnin projektitutkijan toimeen Turun yliopiston Brahea-keskuksessa kuin Maarit Suomen erä- ja luonto-oppaan toimeen hänen Retki ja Räkninki-yrityksessään. Se on myös paikka, jossa kumpikin viettää paljon vapaa-aikaa purjehtien.

Kesälomapurjehduksilla vastaan on tullut monelle veneilijälle tuttu ongelma: biojätteiden lajittelu on veneessä hankalaa. Ongelmia tuottavat veneen pienet tilat ja kesän lämpö, jotka tekevät hajuherkistä biojätteistä kinkkisiä kerätä omaan astiaansa ja säilyttää sekä kuljettaa ne harvassa satamassa olevalle kompostorille saakka.
– Ongelma on sama ihan sekajätteenkin kanssa, mikäli vene on vanhanmallinen tai pienempää kokoluokkaa. Suuremmissa, moderneissa ja hyvin asuttavissa matkaveneissä alkaa kuitenkin olla monipuolisesti tilaa ja jäteastioita lajittelua varten, eli trendi on siten menossa parempaan suuntaan, pohtii Pönni
– Jätteiden lajittelun kanssa on todella tehtävä luovia ratkaisuja. Omassa purjeveneessäni on lokero, jota edellinen omistaja oli käyttänyt jään säilömiseen, mutta minulla sinne mahtuu nyt roska-astia ja yksi kattila, Suomi naurahtaa.

Säilytystilan lisäksi veneilijä tarvitsee sataman jätepisteelle kompostin tai biojäteastian, jotta lajittelu sujuisi loppuun asti. Suomen isoista satamista löytyy nykyään melko hyvin kierrätysastioita, mutta pienemmät satamat kaukana yhteysaluksien tai maanteiden piiristä ovat haasteellisimpia. Saaristomerellä kompostit ja biojäteastiat ovat olleet harvassa, mutta SaaRa-hanke tuo kolmeen pilotti-matkailukohteeseen kompostit kesällä 2018 ravintoloiden ja veneilijöiden käyttöön.
Tärkeää on myös mahdollisuus hyödyntää jätteitä ketterästi ravinteina, joten kerättävää biojätettä ei voida sekoittaa muun muassa huusseissa syntyvien eloperäisten jätteiden kanssa. Olisi myös parasta ettei jätteen sekaan menisi biohajoavaa muovia.

– Biohajoava muovi hajoaa ikävä kyllä vain hyvin tarkoin määritellyissä olosuhteissa, joita varsinkaan pienissä kompostoreissa pääsee kovin harvoin syntymään, Pönni harmittelee.

Suomelle on kertynyt purjehdusreissuja Englannin kanaalista Välimerelle ja aina Turkkiin saakka. Ulkomailla jätteiden keräys onkin usein vielä suuremmalla retuperällä kuin kotimaassa, mutta yllätyksiäkin on tullut.

Ekologinen veneily on ennen kaikkea asennekysymys
Suurin haaste biojätteen onnistuneeseen lajitteluun veneillessä on kuitenkin asenne. Ekologisuus kuuluu vahvasti Maarit Suomen arkeen ja muoviton kuukausi sujui helposti kotioloissa, mutta omassa veneilyssä hän näkee vielä petraamisen varaa.
– Kovin vastustus jota itse kuulen tuttaviltani on se, että lajittelu on niin kovin vaikeaa veneessä. Ja sitä se tietysti onkin. Varsinkin pitkällä reissulla osana porukkaa on hankala toimia niiden käyttäytymismallien mukaan joita noudattaa kotona, Suomi pohtii.

– En olisi arvannut, että Turkissa paikalliset jätteidenlajitteluastiat olivat todella hyvin järjestettyjä. Harmi kyllä, monet turistit käyttivät astioita räikeästi väärin.
Viime vuosina asennemuutos ekologisuutta kohtaan on kuitenkin ollut hurja. Suomi on huomannut varsinkin muovin kulutukseen kiinnitettävän huomiota paljon enemmän kuin aikaisemmin. Muutoksen aikaansaaminen omiin veneilytottumuksiin on siis täysin mahdollinen, vaikka se vaatiikin työtä.
– Rohkeasti edelläkävijöinä matkaan! Omat valinnat heijastuvat myös lähipiiriin, Suomi vinkkaa.
Myös Pönni on huomannut muutoksen tuulia yhteiskunnassa ja toivookin, että uudet innovaatiot edesauttavat veneilyn ekologisuutta.
– Veneiden vuokraus on nykyään nousussa ja parempaa kierrätystä veneilyyn voivat ajaa myös nämä veneitä vuokraavat yritykset, oikealla varustelulla. Kotonaan kierrättämiseen tottuneet vuokraajat toivottavasti pyrkivät jatkamaan sitä vuokraveneellään, Pönni pohtii.
Myös satamien palvelujen parantamisessa on otettava sinnikkäästi ensimmäinen askel ja kysyä: missä on teidän biojäteastia tai kompostori? Sataman pitäjältä Suomi toivoo, että tieto komposteista ja biojäteastioista olisi satamainfossa ja satamaoppaissa – aina veneilijät eivät edes tiedä, että satamassa on jo olemassa mahdollisuus jätteiden lajitteluun.

Pienilläkin teoilla voi auttaa Saaristomeren herkkää luontoa ja puhdistaa omaatuntoa, Pönni ja Suomi tokaisevat yhdessä.

 

Lue lisää Maarit Suomen retkistä: http://maaritinretket.blogspot.fi/

Teksti: Ellinoora Havaste
Kuvat: Ellinoora Havaste, Maarit Suomi ja Sanna Malmivaara