Skip to main content

Ruokahävikkiopas matkailualan yrityksill

Vastuullisuus on yhä keskeisempi vetovoimatekijäksi matkailussa. Matkailijat edellyttävät matkailupalvelutarjoajilta vastuullista toimintaa. Vastuullisen toiminnan yhtenä oleellisena osana on ympäristöstä huolehtiminen ja ruokahävikin hillintä. Ruokahävikkioppaassa matkailualan yrityksille kerrotaan kokemuksista ja tavoista, miten ruokahävikkiä voidaan vähentää. Ruokahävikkioppaan voit ladata: Ruokahävikkiopas matkailualan yrityksille (pdf)

Ravintoloiden ruokahävikki – miksi lauta

Koko Suomen ravintolaketjussa syntyvän ruokahävikin määrä on 75–85 miljoonaa kiloa vuodessa, joka on n. 20 % kaikesta Suomen elintarvikeketjussa syntyneestä hävikistä. Ravintoloiden ruokahävikistä suurin osa syntyy linjastoista ja ylivalmistetusta ruuasta, koska tarjoilun jälkeen ruokaa ei usein voida enää käyttää uudelleen. Lautashävikkiä on puolestaan 4-8 % ravintoloissa syntyvästä hävikistä. 4-8 % eli 3-7 miljoonaa kiloa ruokaa […]

Ruokahävikkimittauksia Saaristomerellä

Heinäkuussa SaaRa-hanke otti seuraavan askeleen eteenpäin ruokahävikin vähentämisessä, kun siirryimme Seiliin ja Öröseen suorittamaan hävikkipunnituksia. Jo toukokuun lopulta asti ravintolat ovat kirjanneet ylös päivässä syntyvän hävikin, ja ruokalista- sekä kävijämäärätietojen avulla pystymme tarkastelemaan syntyvän hävikin taustoja. Seuraava askel olikin mennä paikan päälle selvittämään kuinka paljon hävikkiä tulee asiakkaiden lautasilta, buffet-pöydästä sekä keittiöstä. Keittiön kiireen vuoksi […]

Suomalaiset huolissaan ruokahävikistä

Suomalaiset huolissaan ruokahävikistä

Suomessa isoin ruokahävikin lähde on kotitaloudet. Ei kaupat, eikä ravintolat vaan tavalliset kuluttajat. Syömäkelpoista ruokaa päätyy roskiin Suomessa 120–160 miljoonaa kiloa joka vuosi, ja maailmanlaajuisesti jopa 30 % kaikesta tuotetusta ruuasta päätyy hävikkiin. Suomalainen heittää syömäkelpoista ruokaa pois keskimäärin 23 kiloa vuosittain. Suurin osa tästä määrästä koostuu nopeasti pilaantuvasta ruoasta, kuten vihanneksista, kotiruoasta, maitotuotteista, leivästä […]

Harjoittelija Ellan ensimmäinen matka sa

Olen Ella Aitta, elintarvikekehityksen opiskelija Turun Yliopistosta. Olen harjoittelijana Brahea-keskuksessa, jossa avustan SaaRa ja Prote – hankkeissa. SaaRa – hankkeen puitteissa pääsen mukaan esittelemään ravinnekierron periaatteita Örön, Jurmon ja Seilin ravintolahenkilökunnalle, mittaamaan ruokahävikkiä ja viestimään hankkeesta myös matkailijoille.   Olen itse maanviljelijän lapsi, ja ruoantuotanto ja ruoka ovat olleet aina esillä arjessani. Etenkin kierrätys, ruokahävikin […]

Pieniä askelia Saaristomeren hyväksi

Olen Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskuksesta. Omalla vastuullani SaaRa-hankkeessa (Ravinnekiertoa Saaristomeren matkailukohteissa) on ruokahävikin vähentämiseen liittyvät viestinnälliset tehtävät ja työskentely ravintoloiden kanssa Örön, Seilin ja Nauvon pilottikohteissa. Työni keskipisteessä on koko ruokaketju, paikallisen ruoan arvostus sekä ruokahävikin minimointi. Olen huomannut, että kuluttajien vieraantuminen ruoan tuotannosta aiheuttaa myös sen, ettemme ymmärrä omien valintojemme vaikutusta vaikkapa ympäristöntilaan. […]

Maailma on nyt toisenlainen

Maailma on nyt toisenlainen

Puhdas luonto ja meri ovat oleellinen osa identiteettiäni. Vaikka päätyökseni teen töitä Turun yliopistolla, niin olen koko ikäni asunut maaseudulla meren rannalla. Vuosikymmenten varrella olen kokenut melkoisen muutoksen kulutustottumuksissa. Lapsuudessani kotiin ei kaupasta kannettu juuri mitään, vaan elettiin niin sanotusti luontaistaloudessa. Kasvikset ja vihannekset kasvatettiin omassa puutarhassa, munat haettiin kanoilta ja leivät leivottiin kotona. Pyörällä […]